Herkuista ja herkuttomuudesta

Ensimmäisessä postauksessani tunnustin osan mättöpäivän herkkurepertuaarista. Olen aina ollut mieluummin överit kuin vajarit -tyyppinen ihminen, olipa kyse sitten melkein mistä vaan. Erityisen hyvin tämä näkyy nykyisin kahdella sektorilla; liikunnassa ja ruokailuissa. Liikkumistottumukset ovat asettuneet hyvälle tasolle valmennuksen myötä, enää ei tule ylilyöntejä suuntaan eikä toiseen.

 

Se mitä taas tulee herkkuihin, onkin asia erikseen. Sellainen asia kuin kohtuus on minulle tässä kohdassa tuntematon. Pystyn suhteellisen kivuttomasti olemaan viikkoja syömättä mitään ruokalistan ulkopuolelta. Minulla voi olla suklaalevy kaapissa, ja se siellä pysyy kun niin päätän. Jos kuitenkin annan itselleni luvan syödä, niin minähän syön. Siinä ei kauaa yksi suklaalevy tai karkkipussi vanhene. Kykenen syömään hillittömän määrän makeaa ilman pahaa oloa, ja pahimmassa tapauksessa jatkan syömistä pahasta olosta huolimatta. Ei ole tervettä ei..

 

Erityisen ikävää tästä tavasta tekee se, että en välttämättä edes erityisemmin nauti syömästäni ruuasta, vaan syön sitä koska voin. Tämä asia huolettaa minua myös tulevaisuudessa, kun tarkoitus on lopettaa ruokien punnitseminen ja herkutella silloin tällöin. Välillä mietin, että kuinka usein tällaisia kunnon ruokaorgioita voi viettää, ettei kilot kerry takaisin vyötärölle. Toisinaan taas haluaisin todella oppia syömään herkkuja kohtuudella, siten että nauttisin jokaisesta suupalasta, enkä söisi pakonomaisesti. Luulen nauttivani erityisesti siitä kohtuuttomuuden tunteesta, minkä tolkuttomasta syömisestä saan. Nautin varmaan myöskin siitä  tolkuttomasta, jopa pahasta kylläisyyden tunteesta minkä saavutan.

 

Olen paljon pohtinut sitä, että osaisinko syödä herkkuja kohtuudella, jos en itseltäni niitä kieltäisi. Jos söisin vain fiiliksen mukaan, oppisinko kuuntelemaan itseäni? Nyt en tällaista kokeilua aio tehdä, koska noudatan tätä valmennusta. Nyt olen myös päättänyt, että seison vaikka päälläni viimeiset valmennuskuukaudet. Tämä tarkoittaa, että ruokalistaa tulkitaan grammantarkkuudella ja todennäköisesti toukokuun puoleen väliin saakka mennään ilman herkkuja! Oma suhtautuminen ruokaan kuitenkin mietityttää, joten sitä on jatkossakin luvassa.