tiistai 25. helmikuuta 2014

Lepoviikon ihanuus

Huomenta! Toista aamua lepoviikolla viedään, ja puuroa tekisi mieli! Ei kuitenkaan auta, kun ei treenaa niin ei saa hirvittävästi syödäkään. Eipä sillä, vaihtelu virkistää ja rahkalla mennään. 


Rakastan rauhallisia aamuja. Tämän vuoksi olen ottanut tavaksi laittaa illalla kaiken valmiiksi tulevaa päivää varten. Kahvinkeitin on ladattuna, aamupala ja eväät valmiina jääkaapissa ja vaatteet valittuina. En voi sietää sitä tunnetta, että aamulla tulee kiire, kun toinen sukka on hävinnyt ja kahvi on loppu eikä hiustenkuivan toimi riittävän tehokkaasti. Lepoviikolla tämä on helppoa, koska tuntuu että minulla on tolkuttomasti aikaa! Siis mitä ihmiset tekevät kaikella sillä ajalla, jos ei harrasta mitään? Illat tuntuvat pitkiltä ja samalla ihanan rentouttavilta, ehtii käydä kirjastossa, siivota ja nähdä kavereita. Ja nukkua. 

Eväitä töihin

Odottelen vielä uutta saliohjelmaa. Ajattelin käydä kevyesti pumppailemassa sitä läpi loppuviikosta, jotta pääsen sitten kunnolla töihin taas ensi viikolla. Josko se tänään tulisi.. :) 

maanantai 24. helmikuuta 2014

Mittoja

Elikkäs, viimeinkin niitä kauan lupaamiani mittoja. En laita tähän ihan kaikkia, sillä otan mitat aina kahdesti kuukaudessa.

Pvm                   Paino              Vyötärö                 Lantio            Hauis             Rinta
17.11.13             66.4                  74                        102               30                 78
22.12.13             63.6                  71                         99                30                 75
26.1.14               63.4                  71                         99                30.5              74
10.2.14               65.2                  73                        100               31                 75
23.2.14               63.1                  70                         99                31                 73
 Yhteensä           -3,3g               -4cm                      -3cm            +1cm             -5cm

Eli hidasta on, aikaa on kulunut kolmisen kuukautta. Suunta on kuitenkin oikea, ja mielestäni kuvista huomaa ehkä jopa enemmän eroa kuin senteistä. Ensi viikonloppuna varmaan taas kuntokuvia räpsin, viikolla en kehtaa moiseen alkaa. Senttienkin kohdalla on tietenkin syytä olla realistinen, kun aloitusmitatkaan eivät ole hirvittävän suuret, niin ei voi odottaa nopeaa muutosta. 

Viikko alkaa näissä merkeissä, rahkaa lisukkeilla, kahvia ja mittojen päivittelyä!


Viikonloppuna preppailin taas tulevan viikon sapuskat, ja kuten aiemmin kerroin, niin luvassa on seitiä sen kaikissa olomuodoissa.. Eli tänäänkin lautaselta löytyy jotain alla olevan kaltaista; seitiä, purjosipulia, vihannneksia ja makaronia sekä hedelmiä sen mukaan mitä ne ruokavalioon kuuluu. 

Ei siis muuta kuin reipasta alkanutta viikkoa kaikille! Nyt imekää minun mahtifiilareita hieman itseenne, kesä ja kärpäset on jo ihan nurkan takana :) 


sunnuntai 23. helmikuuta 2014

HypHypHypetystä!

Hahaa, hyvät fiilikset sen kun jatkuu! Paino oli aamulla 63,1kg - eli reippaan kaksi kiloa vähemmän kuin kaksi viikkoa sitten. Todellista pudotustahan tuossa ei juurikaan ole, vaan aiemmin vaivannut turvotus on tosiaankin saatu nyt pois ja kroppa toimii. Kaikin puolin on aika timmi ja tiivis olo :O Varsin hämmentävää! Tästä on taas hyvä jatkaa eteen päin. Painoa ei siis missään tapauksessa kannata juurikaan normaalipainoisena tuijottaa, mutta toki se masentaa jos paino pari kiloa hyppää ja olo on tukkoinen. Kiitos kuitenkin valmentajalla ammattitaidosta, tämäkin pulma ratkaistiin varsin pienellä vaivalla ja taas kulkee. 

Kävin tänään taas salilla. Hypetys johtuukin tänään siitä, tein nimittäin kyykkyennätyksen! Olen viimeinkin oppinut tekemään esimerkiksi leveät kyykyt pakaroilla ja takareisillä etureiskojen sijaan, ja kyllä muuten tuntuu! Pääsen siis nyt oikein kunnolla perseenkasvatustalkoisiin! Peppuhan on nyt tunnetusti pop, joten ehkä tähän ''villitykseen'' pitää mennä itsekin mukaan :D

Tästä onkin sitten hyvä lähteä viettämään tulevaan lepoviikkoa. Saa palautella kroppaa ihan kunnolla. Mistä tietää, että treeniohjelmat ja ruokavalio on kunnossa? Siitä että harmittaa pitää taukoa treeneistä kun intoa olisi ihan mahdottomasti! Lihas kuitenkin kasvaa levossa, joten ohjeita noudatetaan tälläkin kohdalla :) 

perjantai 21. helmikuuta 2014

Mahtifiilarit

Halitsuippaaa! Pitkästä aikaa! Viikko on hurahtanut ihan huomaamatta taas ohi. Aika on mennyt töissä, lenkillä, salilla ja opinnäytetyön parissa. Tänne kirjoittelu on jäänyt ihan toissijaiseksi asiaksi, kun päivät on kulunut jo pitkälti koneella. Teen siis toimistotyötä, ja illalla sitten opparin väsäilyn jälkeen ei ole enää läppärin avaaminen paljoa houkutellut. 


Untitled
http://weheartit.com/entry/97434595/search?context_type=search&context_user=viktorijagrr&page=2&query=it+feels+right

Eipä tänne mitään ihmeitä kyllä kuulukaan. Vai onko se ihme, että treenit sujuu kuin rasvattu ja ruokakuviotkin rullaa omalla painollaan? Kaiken kaikkiaan siis varsin onnistunut viikko kuntoprojektin suhteen. Sain alkuviikosta vähän päivitystä ohjelmaan, ja tuntuu että nyt homma taas pelittää. Aiemmin siis kroppa tuntui olevan varsin jumissa, ja koko ajan oli vähän tervan juontia sekä syöminen että liikkuminen. Onneksi on kuitenkin ammattitaitoinen valmentaja tukena, joka tarttui heti valitukseeni ja päivitti ruokakuviot kohdilleen. Vähennettiin aavistuksen hiilareita ja otettiin tankkauspäivät käyttöön, ja samalla pyritään lisäravinteiden avulla tasapainottamaan kehon stressihormoneja. Tämä on todellakin se syy, miksi hyvästä ohjauksesta kannattaa maksaa. Ei itse tarvitse pohtia mitä tekee väärin ja mitä pitäisi tehdä toisin, vaan joku muu ajattelee puolestasi :D Itse menisin todennäköisesti pieneen paniikkiin ja tekisin niitä vääriä valintoja - kuten tiputtaisin ruokaa liian alas. Edelleenkin saan siis syödä ihan hyvin. Tunnetusti minulla on pohjaton vatsa, eli voisin vetää ruokaa p a l j o n. Näillä määrillä mitä nyt syön, ei ole jatkuvasti nälkä eikä toki ähkykään pääse yllättämään. Sunnuntaina saan uutta treeniohjelmaa vielä tähän samaan syssyyn ja otan sitten taas välimittoja. En vieläkään ole saanut aikaiseksi päivittää mittataulukkoa tänne blogin puolelle, mutta sekin tapahtunee lähitulevaisuudessa. Yksi syy siihen, että en ole sellaista tehnyt on varmasti se, että edellisessä mittailussa oli tullut sekä senttejä että kiloja lisää. Ei paljoa napostellut sellaisia ylös laittaa. Toisaalta haluan olla niistäkin rehellinen, ja näyttää ihmisille, että keho ei todellakaan ole kone. Jokaisen kroppa reagoi muutoksiin eri tavalla, ja välillä jumituksia ja takapakkeja voi tulla vaikka kaiken tekisi teoriassa oikein. Tällä hetkellä olo on melkoisen kevyt, mutta tiedän että minun olot aina välillä valehtelee :D Siksi en nyt olekaan vaa'alla hypännyt, vaan ajattelin odottaa sitä sunnuntaita ja katsoa tilannetta sitten. Huomenna on vielä lepopäiväkin, joten sunnuntain tulos pitäisi olla sen puolesta rehellinen. 

Wow!
Vähän treeni-inspiraatiota weheartit.com:ista kun oma kamera on ollut jäähyllä..
Eikä ihan samanlaista kuvattavaakaan taida täältä löytyä :D 
http://weheartit.com/entry/102608315/search?context_type=search&context_user=Christinaa_xo&page=20&query=fitness


Huomenna luvassa on pitkästä aikaa rento vapaapäivä! Viime viikonloppu meni reissussa tien päällä (omilla eväillä ofc) ja silloin tuli valvottuakin. Huomenna ajattelin preppailla ensi viikon ruuat, luvassa taas seitiä rahapulan kunniaksi. Lisäksi pitää käyttää koiraa pidemmällä lenkillä ja hoitaa kotona asiat kuntoon, eli siivota. Sunnuntai menee taas treeni ja ohjauskuvioissa, mutta niistä lisää sitten myöhemmin :) Minusta on muuten harmillista, että mukavat blogit usein hiljenevät viikonlopuiksi.. Juuri kun olisi aikaa lukea niitä, ei tulekaan mitään uutta juttua! Toki ymmärrän, että bloggaajatkin kaipaavat taukopäiviä, mutta laihdutusblogien kohdalla aina jään miettimään sitä, että onko taustalla myös jotain pientä "kuureista" tai "elämäntavoista" lipsahtelua ;) Nooh, kaikki tyylillään, ja kuuluuhan se lipsuminenkin joskus elämään :) 

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

120214

Anteeksi, mutta miten voi olla mahdollista, että on jo keskiviikko?! Eilen eväitä tehdessäni aloin ihmetellä, että miten maitorahkaa on enää muutama purkki jäljellä, vaikka on vasta maanantai. Sitten tajusin, että keskiviikon aamupalaa ja eväitähän tässä kootaan. Hui, aika juoksee ja minä en pysy perässä :D

Viikko on mennyt ihan mukavasti. Alku ei ollut erikoinen, nimittäin välimittoja ottaessa totesin painon nousseen. Valmentaja pohtii nyt seuraavaa siirtoa, ja päivityksiä katsellaan vielä tällä viikolla. Olen siis tähän asti treenannut samalla ohjelmalla, mutta ruokamääriä on vaihdeltu. Dieetti on sopinut minulle hyvin, mutta nyt jostain syystä kroppa laittaa vastaan. Tiedän, ettei paino ole ainoa mittari, mutta ärsyttäähän tämä. 

Noh, kaikesta huolimatta en ole lannistunut, vaan viikko on tosiaankin kulkenut varsin näppärästi. Tänään huhkin viikon toisen aamulenkin, ja eilen salilla oli treenivuorossa jalat. Oli niiin huikea treeni ettei mitään rajaa! Nyt kyllä kulki. Jo viime viikolla oli hyvä tuntuma monessa treenissä. Viimeinkin alan löytää itseltäni takareidet ja esimerkiksi rintalihakset. On jännä, miten erilaista on treenata kun saa sen kuuluisan hyvän tuntuman. Olen siis ilmeisesti kyennyt parantamaan lihasteni hermotusta :) Tästä syystä ei plussatulos vaa'allakaan niin paljoa ahdistanut. 

Söin muuten viikonloppuna herkkulounasta. Tein vatkatuista valkuaisista ja yhdestä keltuaisesta sekä leseistä letun, jonka paistoin uunissa. Sen jälkeen pinosin päälle jauhelihaa, sipulia, salaattia ja tomaattia sekä paprikaa ja hieman ketsuppia. Kävi melkein subista ;) Hieman oli rapsakka tuo ''leipä'', mutta kyllä syöminen onnistui. Samaa lettua toiset käyttää myös pitsapohjana, se ehkä seuraavaksi kokeiluun. 
Pohja paistettuna 

Täytteitä...

Ja valmista! 

Oli herkkua :) Nyt töihin niin en myöhästy! Reipasta keskiviikkoa! 

maanantai 10. helmikuuta 2014

Ruokien valmistelua

Monessa blogissa on viime aikoina pohdittu terveellisen ruoan hintaa. Kieltämättä tämä aihe koskettaa myös minua, nimittäin opiskelijana, vaikkakin työssä käyvänä sellaisena, ei rahaa todellakaan ole liikaa laittaa ruokaan.
 
Tällaista tällä kertaa kassista löytyi..
 
 
Olen kuitenkin ajatellut, että ruokaan kannattaa panostaa, ja siitä en juurikaan tingi laadun suhteen. Osaan silti säästää ruoassa, nimittäin luen tarjouslehdet tarkkaan ja pyrin valitsemaan edullisia vaihtoehtoja. Tästä syystä syön toisinaan aika uskollisesti seitiä, pakastevihanneksia, makaronia, vähärasvaista jauhelihaa, maitorahkaa, kananmunia ja raejuustoa. Valitsen näistä myös sen edullisimman version, eli jääkaappi täyttyy usein Lidlin tuotteista, sekä markettien omista, "halppismerkeistä".
 
Mukana oli myös pari ei-niin olennaista juttua, kuten prodepatukka ja mehu.
 
Teen viikon ruokaostokset aina lauantaisin. Ostan kerralla paljon, ja valmistan tulevan viikon ruoat viikonloppua lukuunottamatta aina sunnuntaina valmiiksi. Paistan lihat ja valmistan hiilarit, pilkon ison kasan salaattia valmiiksi ja keitän pinon kananmunia. Näistä sitten aina mieleni mukaan valmistan itselleni mukaan otettavat lounaat ja kotona syötävät päivälliset. Ruokien valmistaminen on jossain määrin rasittavaa, saa tiskata koko ajan ja laskin on ahkerassa käytössä. En kuitenkaan voisi noudattaa tarkkaa ruokavaliota mitenkään muuten, sillä en jaksa viettää kaikkia iltojani keittiössä. Näin myöskin tiskailut on pieniä viikolla, ja ruokien preppailemiseen menee vain hetki. Teen aina illalla seuraavalle aamulle eväät valmiiksi, ja samalla punnailen aamupala-ainekset ja lataan kahvinkeittimen. Tehokkuus siis kunniaan ;)
 
Kallista?
 
Viime lauantaina raahasin kaupasta ruokaa reilulla neljällä kympillä. Mukaan tarttui enemmän lihaa kuin mitä tarvitsen, mutta se olikin tarjousten ansiota. Kotoa löytyi jo jonkin verran maitorahkaa, maitoa ja kuivatarvikkeita, joten niitä ei tällä kertaa listalla ollut. Osa lihoista meni pakkaseen, sillä tein sulamassa olleesta seitistä myös ruokaa. Nyt on jääkaappi täynnä purkkeja ja pussukoita, samoja löytyy vielä pakastimestakin. En koskaan heitä ruokaa roskiin, koska tiedän tarkkalleen minkä verran sitä kuluu. Tässä säästää myös, kun voi hyödyntää pientä pakastinta. Kokonaisuudessaan ruokakustannukseni viikossa ovat varmaan noin 50-60e. Ostan välillä myös pepsiä ja light-mehuja, sekä koiralle rasvaisempaa jauhelihaa. Eli tarvittaessa voisin vielä hieman kiristellä kukkaron nyörejä, mutta kai elämässä pitää olla nautintojakin ;)
 
 
 

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Muutoskuvia

Huomenta! Sunnuntai-aamu alkoi nihkeästi; ensimmäinen puuroannos meni posliinipytystä alas, koska lisäsin siihen tolkuttomasti suolaa. Sain sitten keitellä uudet puurot ja odottaminen jos mikä on aamuisin rasittavaa. Siinä sivussa ehdin kuitenkin ottaa muutamat kuvat nykyisestä kunnosta. En todellakaan tiedä mitä ajatella, fiilis omasta kropasta vaihtelee päivittäin. Tänään taas vaaka näytti huikeita lukemia, johtuen ehkä eilisestä selkätreenistä? Saliharjoitteluhan lisää nestettä lihaksissa, en siis kuvittele saaneeni paria kiloa lisää lihasta yhden treenin ansioista ;)
 
Nyt niihin kuviin. Eli aiemmat kuvat, missä minulla on keltainen toppi, on otettu viime syksynä bikini challengen aikana, ja ne on siis julkaistu jo aiemmin edellisessä blogissani. Eli vasemmalla BC:n aloituskuva, keskellä kolmen viikon jälkeen ja oikealla muistaakseni seitsemän viikon jälkeen. Siinä vaiheessa saattoi dieetti-into loppua... Ensimmäisessä kuvassa painoa on 65kg, eli saman verran kuin aloittaessani tätä yksilövalmennusta. Oletan kuitenkin kehonkoostumuksen hieman muuttuneet. Toisessa ja kolmannessa kuvassa paino on 63-63,6kg. Ja pituus on edelleen 163cm.
 
 


Sitten tältä aamulta samantapaisia kuvia.  Tänään aamulla vaaka näytti jälleen 65kg, pari viikkoa sitten paino oli 63,8kg. Paino siis pyörii välillä 63-65kg.
 
 
 
Ja tässä myös Bikini Challengen alku ja puoliväli. Niin eri etäisyyksiltä kuvat, että näytän ensimmäisessä jopa pienemmältä...
 
 
Ja samaan tyyliin tältä aamulta, molemmat alla olevat kuvat siis otettu tänään.
 



Sitten muutama random. Keltaisessa topissa otetut kuvat on syksyltä, mustassa tänään.

 

Huomasin kuvia ottaessani myös miten paljon kuvakulma ja vaatteet sekä valaistus vaikuttavat siihen miltä näyttää. Olen kuitenkin täysin varma, että jotain muutakin eroa näissä kuvissa on kuin pelkät vaatteet.. ;)






 


Nyt tämä tyttö lähtee koiran kanssa hyvillä mielin pitkälle lenkille. Heitän vaa'alla kohta vesilintua, koska yllä olevat kuvat todistavat, että aina se muutos ei näy niissä kiloissa. Loppuun vielä pari fiilistelykuvaa. Rentouttavaa sunnuntaita!


 
 

lauantai 8. helmikuuta 2014

Ruokaa!

Tänään on se päivä kun mietin, että jospa söisin kaiken ruuan mitä maailmasta löytyy. Kello on vasta kaksi ja päivän ruokailuista on jo kolme mennyt. Syytän tästä aikaisia aamuja, kun herää kuuden jälkeen, jää hirvittävän monta tuntia aikaa syödä. Ja tähän kun vielä lisää vapaapäivän, niin ruokahan on mielessä enemmän kuin tarpeeksi. Muutenkin nyt väsyttää, olo on vetämätön. Minulle tämä on aika tavallista viikonloppuisin, siis se, että lauantai menee ihme koomassa, ja kaikki vähän ketuttaa. Sunnuntai onkin sitten yleensä astetta parempi päivä, mutta pakko todeta, että on se viikonloppu lyhyt!
 
Ruoka on siis ollut tänään mielessä vähän liikaa. Nälkä on koko ajan hieman läsnä, ja tiedän, että seuraavaan herkkupäivään on ikuisuus, eli viikkoja. Jos sellaista on siis ennen valmennuksen loppua edes tulossa. Mistähän se johtuu, että välillä tämä on helppoa kuin mikä, ja toisinaan taas tökkii?! Tässä on taas tavoitteiden mieleen palauttamisen paikka. Pitää miettiä, mistä nautin eniten. Siitä kaapissa vieläkin kummittelevasta suklaan jämästä ja irtokarkeista, vai treenistä ja puhtaasta ruuasta. Valehtelisin jos väittäisin tämän valinnan olevan aina helppo :D
 
Eipä auta kuitenkaan itku näillä markkinoilla, itsehän olen tieni valinnut. Tänään on vielä luvassa peppu-selkäjumppaa salilla ja aerobista. Sitä ennen kuitenkin katsaus muutamiin ruokavalintoihin, joita olen tehnyt.
 
 
 
Yllä oleva "kaunis" herkku on Mannisen suklaapuddingia tehtynä kahviin, ja jatkettuna maitorahkalla sekä valkuaisvaahdolla. Sain hetken laskea noita suhteita, jotta sain ne sopimaan oman iltapalani makroihin, mutta onnistuin! Valkuaisvaahtoa tuli niin julmetusti, että tein miniannoksen myös vaniljapuddeen. Tuo kahviin tehty suklaapudde on muuten parasta mitä maa päällään kantaa - ainakin dieetillä. 

 
Aamupalaa. Namnam, ja ihan teitä varten kuvattu! Puuroo, kahvia, pilttiä, vitskuja. Puurossa on leseitä ja soijalesitiiniä. Herkkuuuuu!
 


 
 
Välipalahommia. Kaupungilla välipala-aikaan, eipä ole mikään syy syödä kahvilassa pullaa! Valmistautuminen siis kunniaan ja kahvilasta vain kupillinen kuumaa.
 
 

 
 
Päivän parasta antia. Seitimunakas lounaalla ja salaattia. Herkullisinta mitä olen koskaan syönyt? Not. Syötävää? Yes. Edullista? Yes. Oma valinta? Yes. Lupa valittaa? Not.
 
Välillä ärsyttää, kun itsekin valitan siitä että ruokaa on liian vähän/se ei ole maailman herkullisinta. Herätys nainen, omia valintoja! Nyt siis suu suppuun ja vilkaisu peiliin jos ruoka ei maistu. Olen kyllä harvinaisen kaikkiruokainen, välitän aika vähän siitä mitä lopulta syön. Välillä on tietenkin mukava herkutella, ja silloin lautaselta löytyy jotain muuta kuin seitiä. Dieettiruoka ei kuitenkaan ole aina ikävää ja tylsää, ei todellakaan! 95% ajasta nautin ruuastani täysin rinnoin. Joskus opiskelijabudjetin ylläpitämiseksi ja laiskuudesta johtuen turvaudun pakastevihannes-seiti-muna setteihin.
 
En muuten osaa suurentaa kuvia täällä bloggerissa! Räyh. Tai saan ensimmäisen kuvan isommaksi, mutta loppuja en. No nyt sain kaksi ensimmäistä, mutta en loppuja. Nice :D Noo, mutta nyt salille, antaa kuvien elää omaa elämäänsä!

torstai 6. helmikuuta 2014

Tuloksista ja tuloksettomuudesta

Katsoin juuri nauhalta Jutta ja puolenvuoden superdieetit ohjelman viimeisimmän jakson, eli jakson numero 3. Mielestäni kyseisen jakson päähenkilö ei todellakaan näyttänyt aloittaessaan projektia ''sadan kilon keijukaiselta'' vaan suhteellisen normaalikokoiselta naiselta. Lopussa nähtävissä muutoskuvissa oli kuitenkin huikea tie takana, ja sieltä rasvan altahan paljastui aivan toisen näköinen nainen, ja kaiken kaikkiaan päähenkilön muutos oli huikea.
 
Motivation
 
Kyseinen jakso sai minut pohtimaan omaakin projektiani. Jakson superdieettaaja pohdiskeli alussa, miten muutosta tapahtuu kovin hitaasti. Itse olen rypenyt tuossa samassa suossa kerran jos toisenkin. Erityisesti normaalipainon sisällä kroppaprojekti tuntuu edistyvän naurettavan hitaasti, ja toistuvasti kysynkin itseltäni että onko tässä mitään järkeä. Mittaan tarkkaan kaikki ruokani, liikun säännöllisesti,  huhkin aamuisin viiden aikaan lenkille ja jätän vielä kinkeröinnit väliin, jotta ehdin levätäkin joskus. Miksi, oi miksi? Noh, vaikka paino ei putoaisikaan ja sentitkin junnaisivat, niin tuleehan tästä hyvä olo. Tosin voi se hyvä olo tulla myös rennommalla otteella. Olisi mukava nähdä myös konkreettista muutosta, ja tästä syystä olisi ehdottomasti kannattanut ottaa kuvat elämäntapamuutosta aloittaessa! Nyt kaduttaa, että jäi ottamatta. Onneksi jostain arkistojen kätköistä löytyy vanhoja aarteita (alias kauhugalleria), ja niihin voi joskus palata. Paljastettakoon, että olen aiemminkin rustaillut blogia mm. bikini challenge -ajalta, ja silloin olen kuvia julkaissut blogissakin. Nyt ajattelin palata noihin kuviin ja tunnelmiin viikonlopun aikana - ja ehkä ottaa hieman uusiakin kuvia. Saa nähdä, josko julkaisuunkin päätyy jotain...
 
Love it
 
Takaisin otsikkoon. Tuloksellisuus on hyvin suhteellista. Jotta tuloksia voi nähdä, pitää olla tavoite kirkkaana mielessä. Olen hyvin paljon miettinyt sitä, mitä minä lopulta haluan. Mitä se tiivis kroppa todella tarkoittaa? Mielestäni helpompaa olisi, jos voisi asettaa konkreettisen tavoitteen esimerkiksi kilojen muodossa, jota kohti mennä. Pelkkä abstrakti ajatus paremmalta näyttämisestä ei riitä motivoimaan ja kulkemaan tätä matkaa. Olenkin nyt ajatellut, jos asettaisin itselleni kuitenkin selkeämpiä tavoitteita tulevalle kolmelle kuukaudelle, jotka tätä valmennusta on vielä jäljellä. Tavoitelista näyttää nyt jokseenkin tältä
1. Ohjeiden 100% noudattaminen. Piste. Tarkoittaa sekä ruokavaliota että liikuntasuunnitelmaa.
2. Paino alle 60kg. Tällä hetkellä paino on varmaankin noin 63-64kg, ja pituuttahan minulla on 163cm. Tätä tavoitetta mietin eniten, onko järkeä asettaa painotavoite, kun treenaan kuitenkin aktiivisesti salilla ja paino on kaikilla mittareilla normaali. Noh, viitosella alkava luku vaa'assa vain olisi niiiin kiva ;)
3. Vyötärö alle 70cm. Nyt se on noin 72cm, eli tavoite on varsin maltillinen.
 
Näillä nyt mennään. Maanantaina on edessä välimittojen päivittely, siihen mennessä yritän muistaa rakennella niille oman sivun tännekin. Nyt lenkille tavoitteet kirkkaina mielessä.
 

tiistai 4. helmikuuta 2014

Rautakanki

Hiphei! Taas on aika haipakka päivä takana. Tänään ei tosin vuorossa ollut salitreeniä ollenkaan, vaan pelkkä aamulenkki. Joku älypää tuli aamuyöllä baarista mölyämään rappukäytävään, niin että heräsin ensimmäisen kerran neljältä. Kello soikin sitten jo viideltä, että ehdin reippailla ennen töihin lähtemistä. Suhtautumiseni aamulenkkeihin on ristiriitainen. Nyt kun ei ole tolkuttoman kylmä, käyn heittämässä lenkin aamulla ihan mielelläni. Välillä ei kyllä meinaa jaksaa, koska onhan tuo aamuyöllä herääminen aika mielenkiintoista. Ei kuitenkaan ole vaihtoehtoja, sillä osaan salitreeneistä kuuluu aerobiset mukaan, ja nämä pitkät treenit haluan tehdä koiran vuoksi viikonloppuisin. Näin ollen ainut vaihtoehto tehdä aamuaerobiset on viikolla.
 
Eilisen jalkajumpan jälkeen jaloissa tuntuu aika napakkaa kireyttä. Olen onnettoman huono venyttelemään, ja nyt ajattelin parantaa tapani. Liikkuvuuden lisääminen on tietenkin yksi syy venytellä, mutta toinen syy on se, että haluan oppia rauhoittumaan iltaisin hetkeksi. Tuntuu, että nykyisin teen koko ajan vähintään kolmea asiaa yhtä aikaa, enkä millään osaa rentoutua. Haluan siis tehdä venyttelystä sellaisen tavan, että edes muutaman kerran viikossa asetun ilman muuta tekemistä rentoutumaan. Yritinkin nyt etsiä netistä venyttelyvideoita, joista ottaa hieman mallia. Itse toteutettu venyttely on minun kohdallani yleensä hyvin nopeasti ohi - en millään jaksa venytellä riittävän rauhallisesti. Löysinkin YouTubesta pari hyvää ehdokasta tähän venyttelyn aloitukseen. Ajattelin tänään kokeilla tätä
 
ja myöhemmin tällä viikolla kenties tätä
 
Otan todella mielelläni vinkkejä vastaan, jos jollakin on hyviä venyttelyohjeita. Luulen, että en ole venyttelylaiskuuteni kanssa yksin, taitaa moni muukin skipata kehonhuoltamisen, vaikka niin ei todellakaan saisi tehdä. Huomaan, miten kroppa on koko ajan jäykempi, vielä kun istun päivän aikana tolkuttomasti koneellakin..  Putkirullakin minulta löytyy, pitäisi vain alkaa käyttää sitä ahkerammin.
 
Sellaista tähän viikkoon. Pitäisiköhän ihan haaste tehdä kehonhuollosta, vaikka kolmesti viikossa pitkät venyttelyt koko kropalle :)

maanantai 3. helmikuuta 2014

Herkuista ja herkuttomuudesta

Ensimmäisessä postauksessani tunnustin osan mättöpäivän herkkurepertuaarista. Olen aina ollut mieluummin överit kuin vajarit -tyyppinen ihminen, olipa kyse sitten melkein mistä vaan. Erityisen hyvin tämä näkyy nykyisin kahdella sektorilla; liikunnassa ja ruokailuissa. Liikkumistottumukset ovat asettuneet hyvälle tasolle valmennuksen myötä, enää ei tule ylilyöntejä suuntaan eikä toiseen.
 
Se mitä taas tulee herkkuihin, onkin asia erikseen. Sellainen asia kuin kohtuus on minulle tässä kohdassa tuntematon. Pystyn suhteellisen kivuttomasti olemaan viikkoja syömättä mitään ruokalistan ulkopuolelta. Minulla voi olla suklaalevy kaapissa, ja se siellä pysyy kun niin päätän. Jos kuitenkin annan itselleni luvan syödä, niin minähän syön. Siinä ei kauaa yksi suklaalevy tai karkkipussi vanhene. Kykenen syömään hillittömän määrän makeaa ilman pahaa oloa, ja pahimmassa tapauksessa jatkan syömistä pahasta olosta huolimatta. Ei ole tervettä ei..
 
Erityisen ikävää tästä tavasta tekee se, että en välttämättä edes erityisemmin nauti syömästäni ruuasta, vaan syön sitä koska voin. Tämä asia huolettaa minua myös tulevaisuudessa, kun tarkoitus on lopettaa ruokien punnitseminen ja herkutella silloin tällöin. Välillä mietin, että kuinka usein tällaisia kunnon ruokaorgioita voi viettää, ettei kilot kerry takaisin vyötärölle. Toisinaan taas haluaisin todella oppia syömään herkkuja kohtuudella, siten että nauttisin jokaisesta suupalasta, enkä söisi pakonomaisesti. Luulen nauttivani erityisesti siitä kohtuuttomuuden tunteesta, minkä tolkuttomasta syömisestä saan. Nautin varmaan myöskin siitä  tolkuttomasta, jopa pahasta kylläisyyden tunteesta minkä saavutan.
 
Olen paljon pohtinut sitä, että osaisinko syödä herkkuja kohtuudella, jos en itseltäni niitä kieltäisi. Jos söisin vain fiiliksen mukaan, oppisinko kuuntelemaan itseäni? Nyt en tällaista kokeilua aio tehdä, koska noudatan tätä valmennusta. Nyt olen myös päättänyt, että seison vaikka päälläni viimeiset valmennuskuukaudet. Tämä tarkoittaa, että ruokalistaa tulkitaan grammantarkkuudella ja todennäköisesti toukokuun puoleen väliin saakka mennään ilman herkkuja! Oma suhtautuminen ruokaan kuitenkin mietityttää, joten sitä on jatkossakin luvassa.

Projektin pohdintaa ja taustojen valottamista

Maanantai aamu alkoi tällä suunnalla aikaisin. Lähden töihin aina heti seitsemän jälkeen ja palaan iltapäivällä hitusen ennen viittä. Tämä asettaa omat haasteensa sekä saliharrastukselle, että muullekin elämälle. Minulla on koira, joten tuon pienen karvakasan takia en haluaisi olla kovin kauaa enää iltaisin menossa, mutta pari kertaa viikossa on pakko. Salikertoja tulee viikossa siis neljä ja lenkkeilyt päälle. Tuntuu, että aika menee töissä, liikkuessa, syödessä ja nukkuessa. Hyvästi sosiaalinen elämä!
 
Ajattelin hieman kertoa itsestäni ja siitä matkasta, minkä olen jo tämän projektin kautta kulkenut. Olen siis 26-vuotias, käyn päivätyössä ja asustelen pienen koirani kanssa. Olen ennen pt:n palkkaamista ollut mukana muun muassa Fitfarmin Bikini Challenge ohjelmassa, ja nyt sen jälkeen halusin yksilöllisempää ohjausta, joten päädyin jatkamaan oman valmentajan kanssa. Valmennus alkoi marraskuussa, ja kestää puoli vuotta, eli toukokuulle saakka mennään.
 
En ole koskaan ollut ylipainoinen, mutta painon kanssa olen tuskaillut niin kauan kuin muistan. Pituutta minulta löytyy 163cm ja nykyisin paino heiluu jossain 64kg tienoilla. Varaa on pudottaa painoa sekä rasvoja, vaikka vaakaa en suuremmin haluaisikaan enää vahtia. Seurailen mittoja aina kahden viikon välein, ja kun ehdin niin laitan tuonne ylös toisen välilehden, josta löytyy mitat ja mahdollisesti myös kuvia.
 
Nykyisen projektini tavoitteena on viimeinkin olla tyytyväinen siihen mitä peilistä näen. Olen aina ollut keskivartalosta löysä ja ennemminkin roteva kuin siro. En nytkään halua keijukaiseksi muuttua, mutta pienemmäksi haluan tulla. Tähän asti valmennus on edennyt suurelta osin hyvin, tosin mukaan mahtuu monta lipsumista, eli yksi oma herkkupäivä, viinittelyt vuodenvaihteessa, pari kakkupalaa ja suklaakonvehtia myös. Ei ehkä kuulosta paljolta, mutta kun kroppaa viilataan normaalipainossa, on pienilläkin lipsahduksilla seuraukset. Tästä eteenpäin aion siis pysyä grammalleen ohjeissa, koska todellakin tiedän siihen pysyväni ja sen tuovan tulosta. Olisi naurettavaa laittaa näin suuri määrä rahaa hukkaan ja jättää arvokkaat ohjeet käyttämättä.  Toisinaan pitää vain muistuttaa itselleen, että miksi tätä oikein tekee.

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Ensiaskeleet

 
Heipä hei! Jälleenkö yksi wannabe fitness -blogi, täynnä huonolaatuisia kännykkäräpsyjä aamupalarahkoista ja tuskailuja loputtomista salitreeneistä? Jotakuinkin kyllä! Blogini ei todennäköisesti juurikaan eroa tuhannesta muusta nuoren naisen liikuntapäiväkirjaa mukailevasta kirjoituskokoelmasta, mutta aion silti aloittaa.
 
Tarkoituksenani on kirjoittaa omasta matkastani kohti terveempää, jäntevämpää ja lihaksikkaampaa kroppaa. Myös minä haluan olla ensi kesänä huippukunnossa, ja siihen tarvitsen tämän blogin apua. Kaipaan paikkaa, jossa höpistä omista tuntemuksista - riippumatta siitä lukeeko kukaan näitä tekstejä. En väitä kirjoittavani vain itselleni, mutta kirjoitan itseni vuoksi ja niistä asioista, jotka milloinkin pyörivät mielessä. Eroan ehkä siinä määrin muista vuoden alussa aloittavista kirjoittajista, että projektini on alkanut jo kauan sitten.
 
Historiaani kuuluu lukematon määrä dieettejä, ja viimeinkin viime syksynä tein päätöksen, että hyppään Fitfarmin kelkkaan ja aloitan heidän valmennuksessaan. Otin puolen vuoden mittaisen valmennuspaketin, ja aloitin marraskuussa. Näin ollen valmennus jatkuu aina toukokuulle saakka. Nyt puolen välin kynnyksellä olen alkanut havaita pientä kisaväsymystä - ja siitä syystä päätin aloittaa kirjoittamisen. Ruodussa pysyminen on ollut viime aikoina vaikeaa, ja tiedostan hyvin, että tämä on se piste, jossa aiemmat dieettini ovat kaatuneet. Tuloksia tulee nimittäin hirvittävän hitaasti. Olen normaalipainoinen, eikä tavoitteenani ole siis ensisijaisesti pudottaa painoa, vaan tavoittelen sitä kuuluisaa, kiinteää ja sporttista kehoa, jossa on hyvä olla.
 
Jatkossa aion kirjoittaa tarkemmin tilanteestani, siitä miten tähän on tultu ja miten aion tästä matkaani jatkaa. Viihdytän nyt alkuun kuitenkin itseäni ja muita kertomalla, että tämä ''fitness''blogi alkaa mässykuvilla! Eilen oli vapaasyöntipäivä, ja ah, se sisälsi hirvittävän määrän erilaisia herkkuja. Tässä on ne jotka jäivät jäljelle...
 
 
 
 
Herkkupäivänä suusta meni alas mm. laskiaispullaa, bagelia, suklaata, suklaata, suklaata, munkkia, juustopatonkia ja sipsejä. Määriä en uskalla edes kirjoittaa ylös! Nyt tekee tietenkin jo mieli lisää. Miksi, oi miksi?! Herkuttomuus on helppoa kun ei sorru välillä, ruotuun palaaminen on aina se vaikein osuus. Tänään luvassa on ensi viikon ruokien valmistus ja pakkaaminen, jostain syystä ei houkuta yhtään.
 
 
Näillä kuvilla ja tunnelmilla kohta alkavaa kevättä. Nyt on viimeiset hetket käsillä jos meinaa saavuttaa kesäkunnon ilman kitudieettejä :)